 |
| Mitä ikävää taivasikävä oikein on? |
Mitä mahtaa tarkoittaa taivasikävä? Joskus käy mielessä, että onkohan siinä kyse jonkinlaisesta toivottomuuden tunteesta. Tekeekö siinä mieli luovuttaa näistä ongelmista ja vaivoista ja hankaluuksista, joita kohtaamme? Olisiko kuolema ratkaisu ongelmiin, ei enää tarvitsisi harmitella eilistä tai huolehtia huomisesta? Jeesuksen opetuksista ei kyllä saa sellaista käsitystä, että taivasikävä olisi jotenkin hurskasta tai tavoiteltavaa.
Ihmisille on annettu vahva elämänhalu. Kun elämänhalu katoaa, on yleensä jotain pielessä.
Jeesus opettaa:"Minä olen tie ja totuus ja elämä" (Joh 14:6)
Jeesus myös rukouksessaan rukoilee nimenomaan, että "En minä rukoile, että ottaisit heidät pois maailmasta, vaan että sinä varjelisit heidät pahasta."
Samoin Hän viittaa myös tehtäväämme täällä: "Mutta en minä rukoile ainoastaan näiden edestä, vaan myös niiden edestä, jotka heidän sanansa kautta uskovat minuun,"
Joh 17
12 Kun minä olin heidän kanssansa, varjelin minä heidät sinun nimessäsi, jonka sinä olet minulle antanut, ja suojelin heitä, eikä heistä joutunut kadotetuksi yksikään muu kuin se kadotuksen lapsi, että kirjoitus kävisi toteen.
|
13 Mutta nyt minä tulen sinun tykösi ja puhun tätä maailmassa, että heillä olisi minun iloni täydellisenä heissä itsessään.
|
14 Minä olen antanut heille sinun sanasi, ja maailma vihaa heitä, koska he eivät ole maailmasta, niinkuin en minäkään maailmasta ole.
|
15 En minä rukoile, että ottaisit heidät pois maailmasta, vaan että sinä varjelisit heidät pahasta.
|
16 He eivät ole maailmasta, niinkuin en minäkään maailmasta ole.
|
17 Pyhitä heidät totuudessa; sinun sanasi on totuus.
|
18 Niinkuin sinä olet lähettänyt minut maailmaan, niin olen minäkin lähettänyt heidät maailmaan;
|
19 ja minä pyhitän itseni heidän tähtensä, että myös he olisivat pyhitetyt totuudessa.
|
20 Mutta en minä rukoile ainoastaan näiden edestä, vaan myös niiden edestä, jotka heidän sanansa kautta uskovat minuun,
|
21 että he kaikki olisivat yhtä, niinkuin sinä, Isä, olet minussa ja minä sinussa, että hekin meissä olisivat, niin että maailma uskoisi, että sinä olet minut lähettänyt.
|
22 Ja sen kirkkauden, jonka sinä minulle annoit, minä olen antanut heille, että he olisivat yhtä, niinkuin me olemme yhtä-
|
23 minä heissä, ja sinä minussa-että he olisivat täydellisesti yhtä, niin että maailma ymmärtäisi, että sinä olet minut lähettänyt ja rakastanut heitä, niinkuin sinä olet minua rakastanut.
|
