Häpeä Uudessa testamentissa

 

© -mlm-



Uudesta testamentista 1933/38 löytyi 50 jaetta, joissa esiintyy sana häpeä. Ei siis taida häpeä olla ihan turha aihe pohtia:

Matt. 1:19
Mutta kun Joosef, hänen miehensä, oli hurskas, ja koska hän ei tahtonut saattaa häntä häpeään, aikoi hän salaisesti hyljätä hänet.

Mark. 8:38
Sillä joka häpeää minua ja minun sanojani tässä avionrikkojassa ja syntisessä sukupolvessa, sitä myös Ihmisen Poika on häpeävä, kun hän tulee Isänsä kirkkaudessa pyhien enkelien kanssa."

Luuk. 9:26
Sillä joka häpeää minua ja minun sanojani, sitä Ihmisen Poika on häpeävä, kun hän tulee omassa ja Isänsä ja pyhäin enkelien kirkkaudessa.

Luuk. 13:17
Ja hänen näin sanoessaan kaikki hänen vastustajansa häpesivät, ja kaikki kansa iloitsi kaikista niistä ihmeellisistä teoista, joita hän teki.

Luuk. 16:3
Niin huoneenhaltija sanoi mielessään: 'Mitä minä teen, kun isäntäni ottaa minulta pois huoneenhallituksen? Kaivaa minä en jaksa, kerjuuta häpeän.

Luuk. 18:4
Mutta pitkään aikaan hän ei tahtonut. Vaan sitten hän sanoi mielessään: 'Vaikka en pelkää Jumalaa enkä häpeä ihmisiä,

Room. 1:16
Sillä minä en häpeä evankeliumia; sillä se on Jumalan voima, itsekullekin uskovalle pelastukseksi, juutalaiselle ensin, sitten myös kreikkalaiselle.

Room. 1:26
Sentähden Jumala on hyljännyt heidät häpeällisiin himoihin; sillä heidän naispuolensa ovat vaihtaneet luonnollisen yhteyden luonnonvastaiseen;

Room. 5:5
mutta toivo ei saata häpeään; sillä Jumalan rakkaus on vuodatettu meidän sydämiimme Pyhän Hengen kautta, joka on meille annettu.

Room. 6:21
Minkä hedelmän te siitä silloin saitte? Sen, jota te nyt häpeätte. Sillä sen loppu on kuolema.

Room. 9:33
niinkuin kirjoitettu on: "Katso, minä panen Siioniin loukkauskiven ja kompastuksen kallion, ja joka häneen uskoo, se ei häpeään joudu".

Room. 10:11
Sanoohan Raamattu: "Ei yksikään, joka häneen uskoo, joudu häpeään".

1. Kor. 1:27
vaan sen, mikä on hulluutta maailmalle, sen Jumala valitsi saattaaksensa viisaat häpeään, ja sen, mikä on heikkoa maailmassa, sen Jumala valitsi saattaaksensa sen, mikä väkevää on, häpeään,

1. Kor. 6:5
Teidän häpeäksenne minä tämän sanon. Eikö teidän joukossanne sitten ole yhtäkään viisasta, joka voisi ratkaista veljien välin?

1. Kor. 11:6
Sillä jos vaimo ei verhoa päätään, leikkauttakoon hiuksensakin; mutta koska on häpeäksi vaimolle, että hän leikkauttaa tai ajattaa hiuksensa, niin verhotkoon itsensä.

1. Kor. 11:14
Eikö itse luontokin opeta teille, että jos miehellä on pitkät hiukset, se on hänelle häpeäksi;

1. Kor. 12:23
ja ne ruumiin jäsenet, jotka meistä ovat vähemmän kunniakkaita, me verhoamme sitä kunniallisemmin, ja niitä, joita häpeämme, me sitä häveliäämmin peitämme;

1. Kor. 12:24
mutta ne, joita emme häpeä, eivät sitä tarvitse. Mutta Jumala on liittänyt ruumiin yhteen niin, että antoi halvempiarvoiselle suuremman kunnian,

1. Kor. 14:35
Mutta jos he tahtovat tietoa jostakin, niin kysykööt kotonaan omilta miehiltään, sillä häpeällistä on naisen puhua seurakunnassa.

1. Kor. 15:34
Raitistukaa oikealla tavalla, älkääkä syntiä tehkö; sillä niitä on, joilla ei ole mitään tietoa Jumalasta. Teidän häpeäksenne minä tämän sanon.

2. Kor. 4:2
vaan olemme hyljänneet kaikki häpeälliset salatiet, niin ettemme vaella kavaluudessa emmekä väärennä Jumalan sanaa, vaan julkituomalla totuuden me suositamme itseämme jokaisen ihmisen omalletunnolle Jumalan edessä.

2. Kor. 6:8
kunniassa ja häpeässä, pahassa maineessa ja hyvässä, villitsijöinä ja kuitenkin totta puhuvina,

2. Kor. 7:14
Sillä jos olenkin jossakin kohden teitä hänelle kehunut, en ole joutunut häpeään, vaan niinkuin kaikki, mitä olemme teille puhuneet, on totta, niin on myös se, mistä olemme teitä Tiitukselle kehuneet, osoittautunut todeksi.

2. Kor. 9:4
muutoin, jos makedonialaisia tulee minun kanssani ja he tapaavat teidät valmistumattomina, me-ettemme sanoisi te-ehkä joutuisimme häpeään tässä luottamuksessamme.

2. Kor. 10:8
Ja vaikka minä jonkun verran enemmänkin kerskaisin siitä vallastamme, jonka Herra on antanut teitä rakentaaksemme eikä kukistaaksemme, en ole häpeään joutuva.

2. Kor. 11:21
Häpeäkseni sanon: tähän me kyllä olemme olleet liian heikkoja. Mutta minkä joku toinen uskaltaa-puhun kuin mieletön-sen uskallan minäkin.

Ef. 5:12
Sillä häpeällistä on jo sanoakin, mitä he salassa tekevät;

Fil. 1:20
minun hartaan odotukseni ja toivoni mukaan, etten ole missään häpeään joutuva, vaan että Kristus nytkin, niinkuin aina, on tuleva ylistetyksi minun ruumiissani kaikella rohkeudella, joko elämän tai kuoleman kautta.

Fil. 3:19
heidän loppunsa on kadotus, vatsa on heidän jumalansa, heidän kunnianaan on heidän häpeänsä, ja maallisiin on heidän mielensä.

Kol. 2:15
Hän riisui aseet hallituksilta ja valloilta ja asetti heidät julkisen häpeän alaisiksi; hän sai heistä hänen kauttaan voiton riemun.

Kol. 3:8
Mutta nyt pankaa tekin pois ne kaikki: viha, kiivastus, pahuus, herjaus ja häpeällinen puhe suustanne.

2. Tess. 3:14
Mutta jos kuka ei tottele sitä, mitä me tässä kirjeessä olemme sanoneet, niin merkitkää hänet älkääkä seurustelko hänen kanssaan, että hän häpeäisi.

1. Tim. 3:8
Niin myös seurakuntapalvelijain tulee olla arvokkaita, ei kaksikielisiä, ei paljon viinin nauttijoita, ei häpeällisen voiton pyytäjiä,

2. Tim. 1:8
Älä siis häpeä todistusta Herrastamme äläkä minua, hänen vankiaan, vaan kärsi yhdessä minun kanssani vaivaa evankeliumin tähden, sen mukaan kuin Jumala antaa voimaa,

2. Tim. 1:12
Siitä syystä minä myös näitä kärsin, enkä sitä häpeä; sillä minä tunnen hänet, johon minä uskon, ja olen varma siitä, että hän on voimallinen siihen päivään asti säilyttämään sen, mikä minulle on uskottu.

2. Tim. 2:15
Pyri osoittautumaan Jumalalle semmoiseksi, joka koetukset kestää, työntekijäksi, joka ei työtään häpeä, joka oikein jakelee totuuden sanaa.

Tit. 1:7
Sillä seurakunnan kaitsijan on, niinkuin Jumalan huoneenhaltijan tulee, oltava nuhteeton, ei itserakas, ei pikavihainen, ei juomari, ei tappelija, ei häpeällisen voiton pyytäjä,

Tit. 1:11
semmoisilta on suu tukittava, sillä he kääntävät ylösalaisin kokonaisia huonekuntia opettamalla sopimattomia häpeällisen voiton vuoksi.

Tit. 2:8
ja puheesi tervettä ja moitteetonta, että vastustaja häpeäisi, kun hänellä ei ole meistä mitään pahaa sanottavana.

Hepr. 2:11
Sillä sekä hän, joka pyhittää, että ne, jotka pyhitetään, ovat kaikki alkuisin yhdestä. Sentähden hän ei häpeä kutsua heitä veljiksi,

Hepr. 11:16
mutta nyt he pyrkivät parempaan, se on taivaalliseen. Sentähden Jumala ei heitä häpeä, vaan sallii kutsua itseään heidän Jumalaksensa; sillä hän on valmistanut heille kaupungin.

Hepr. 12:2
silmät luotuina uskon alkajaan ja täyttäjään, Jeesukseen, joka hänelle tarjona olevan ilon sijasta kärsi ristin, häpeästä välittämättä, ja istui Jumalan valtaistuimen oikealle puolelle.

1. Piet. 2:6
Sillä Raamatussa sanotaan: "Katso, minä lasken Siioniin valitun kiven, kalliin kulmakiven; ja joka häneen uskoo, ei ole häpeään joutuva".

1. Piet. 3:16
pitäen hyvän omantunnon, että ne, jotka parjaavat teidän hyvää vaellustanne Kristuksessa, joutuisivat häpeään siinä, mistä he teitä panettelevat.

1. Piet. 5:2
kaitkaa teille uskottua Jumalan laumaa, ei pakosta, vaan vapaaehtoisesti, Jumalan tahdon mukaan, ei häpeällisen voiton tähden, vaan sydämen halusta,

2. Piet. 2:13
saaden vääryyden palkan; he pitävät nautintonaan elää päivänsä hekumassa; he ovat tahra-ja häpeäpilkkuja; he herkuttelevat petoksissaan, kemuillessaan teidän kanssanne;

1. Joh. 2:28
Ja nyt, lapsukaiset, pysykää hänessä, että meillä hänen ilmestyessään olisi turva eikä meitä häpeällä karkoitettaisi pois hänen tyköänsä hänen tulemuksessaan.

Juud. 1:13
rajuja meren aaltoja, jotka vaahtoavat omia häpeitään, harhailevia tähtiä, joille pimeyden synkeys ikuisiksi ajoiksi on varattu.

Ilm. 3:18
Minä neuvon sinua ostamaan minulta kultaa, tulessa puhdistettua, että rikastuisit, ja valkeat vaatteet, että niihin pukeutuisit eikä alastomuutesi häpeä näkyisi, ja silmävoidetta voidellaksesi silmäsi, että näkisit.

Ilm. 16:15
-Katso, minä tulen niinkuin varas; autuas se, joka valvoo ja pitää vaatteistansa vaarin, ettei hän kulkisi alastomana eikä hänen häpeätänsä nähtäisi! -

Aikamoinen lista!

Tuota kun tutkii, käy varsin selväksi se, että häpeä on jotain, jota pyritään välttämään. Pyritään toimimaan niin, ettei jouduttaisi häpeään.

Tuossa on myös muutama jae, jossa puhutaan siitä, että Jumala häpeää ja ei häpeä:

Mark. 8:38
Sillä joka häpeää minua ja minun sanojani tässä avionrikkojassa ja syntisessä sukupolvessa, sitä myös Ihmisen Poika on häpeävä, kun hän tulee Isänsä kirkkaudessa pyhien enkelien kanssa."

1. Joh. 2:28
Ja nyt, lapsukaiset, pysykää hänessä, että meillä hänen ilmestyessään olisi turva eikä meitä häpeällä karkoitettaisi pois hänen tyköänsä hänen tulemuksessaan.
Esiintyy myös häpeämättömyyttä:

Fil. 3:19
heidän loppunsa on kadotus, vatsa on heidän jumalansa, heidän kunnianaan on heidän häpeänsä, ja maallisiin on heidän mielensä.
Ja kuitenkin sellaisena pohjavirtana on tämä:

Room. 10:11
Sanoohan Raamattu: "Ei yksikään, joka häneen uskoo, joudu häpeään".

Wikipedia sanoo häpeästä:

Häpeä on yksi ihmisen tunteista.

Häpeällä on suojaava vaikutus, sillä se saa ihmisen pohtimaan tekojensa seurauksia jo ennalta.

Se auttaa välttämään sellaista toimintaa mikä aiheuttaisi kasvojen menetyksen.

Häpeä myös estää tekemästä toiselle vääryyttä ja rikkomasta toisten rajoja.

Lisäksi häpeä saa ihmisen kääntymään hyödyllisesti sisäänpäin, pohtimaan sitä, millaisena toiset mahdollisesti näkevät hänet.

Häpeän erottaa syyllisyydestä se, että häpeään liittyy todellinen tai kuviteltu yleisö (kun taas syyllisyyteen liittyy jokin yleisöstä riippumaton moraalisääntö tms.)

Toisaalta häpeä on itseluottamusta heikentävistä tunteista vaikein.

Häpeään liittyviä tuntoja ovat kelpaamattomuus, huonommuus sekä mitättömyys.

Häpeä pyritään salaamaan ja torjumaan monin keinoin.

Salaamisen seurauksena saatetaan peittää aito minä, minkä seurauksena voi olla elämän suorittaminen epäaidolla minuudella esiintyen.

Häpeä voi aiheuttaa myös masennusta.

Muinaiskreikassa häpeää tarkoitti sana aidos, mikä kytkee häpeän alastomuuteen.

Häpeän ja syyllisyyden tunteet kytkettiin tuohon aikaan ruumiillisiin aistimuksiin; häpeä on nähdyksi tulemista, mikä ilmenee esim. Raamatun tarinassa Aatamin ja Eevan kokemasta alastomuutensa häpeästä (häpeän seksuaalinen aspekti) perisynnin jälkeen.

Häpeä heijastaa sen, millaisissa olosuhteissa tulemme nähdyksi. Tällöin häpeän juureksi tulee häväistys.

Häpeä on japanilaisessa kulttuurissa ollut pätevä syy itsemurhaan, ns. seppukuun, jolla voi "korjata" aiheuttamansa häpeän.

Häpeä on eräs näyttelemisen ohjaamiseen liittyvistä perusilmeistä ilon, surun, hämmästyksen, inhon sekä muiden ohella.

Tuossa listassa Uuden testamentin jakeita herättää myös ajatuksia se, että evankelistoista Luukkaalla on useampi maininta häpeästä, Matteus, Markus vain yksi, Johanneksella ei lainkaan.

Jeesuksen sanoiksi häpeästä on ainoa tuo, missä Hän puhuu heistä, joita on Ihmisen Poika häpeävä.

Ja hirmuinen määrä Paavalilla asiaa, joka liittyy häpeään.

Room. 10:11
Sanoohan Raamattu: "Ei yksikään, joka häneen uskoo, joudu häpeään".
Mites on tämän jakeen kanssa? Siinä viitataan psalmiin 25.

Onko häpeä sinulle tuttua?

Tai häpeämättömyys?

Hmmm.

Eräs vanha uskova sanoi minusta aikalailla asian ytimeen osuen, että häpeän pelko tai ylpeys ovat olleet hänen elämässään useimmiten se seikka, joka on estänyt joutumasta syntiin.

Monelta asialta on välttynyt ihan vain siksi, kun olisi niin häpeällistä, jos tutut saisivat joskus tietää.

Kuulostaako yhtään tutulta?

Häpeä on hirmun voimakas tunne. Ja sitä voidaan käyttää aikamoisen vallan välineenä.

Häpeässä on tuo Haamulin mainitsema terve häpeä ja itse asiassa tuo, mitä Lestadius nimuttää kunnian vaikutukseksi. Ne auttavat elämään ihmisiksi ihmisten keskellä; ottamaan toiset ihmiset huomioon.

Hienotunteisuushäpeäksi voidaan sanoa sellaista häpeää, joka tarkoittaa toisen ihmisen kunnioittamista siten, ettei saata häntä häpeään. Sekin on hirmu tärkeä ihmissuhteiden kannalta.

Sitten on sellaista häpeää, joka rakentuu ihmisen olemukseen, joka aiheuttaa sen, että häpeää omaa itseään. Silloin on hankalaa hyväksyä itseään ja mahdotonmta kuvitella, että toiset ihmiset, saati Jumala itseä hyväksyisi kanssaan suhteeseen.

Sellainen häpeä hankaloittaa ihmissuhteita ja jumalasuhdetta.

On vaikeaa tulla huoneeseen ja ottaa oma paikkansa ja tilansa omana itsenään. Koko ajan tuntosarvet skannaavat, mitä nuo muut itsestä ajattelevat ja mahtavatkohan ne pitää ihan hulluna tai vaikka epäuskoisena jopa. Kun kaksi ihmistä keskenään puhuvat, mieleen tulee, että itsestähän ne siellä puhuu. Kun ne nauravat, niin itsellehän ne nauravat.

Koko olemusta saattaa leimata häpeä.  

Kreikkalaiset myytit usein tavoittavat jotain syvällistä ihmismielestä. Ja niin tämän häpeän synnynkin kohdalla:

Pythagoraam mukaan ihminen oli yksineläjä ja ei siten kyennyt suojaamaan itseään ja perhettään villieläimiltä ja muilta vaaroilta. Siksi ihmiset päätyivät asumaan kaupungeissa, saadakseen toisistaan suojaa ulkoisia vihollisia vastaan.

Vaan alkoi hankala riitely ihmisten välillä, koska heillä ei ollut taitoa elää yhdessä.

Niinpä Zeus lähetti Hermeen tuomaan ihmisille kaksi lahjaa, jotta he oppisivat politiikan, yhteisten asioiden hoitamisen taitoa.

Nuo lahjat olivat Aidos ja Dike. Aidos oli häpeän tunne, huoli muiden hyväksynnästä. Dike oli toisten oikeuksien kunnioittamista.

Ja niinpä on tähän päivään eletty.

Tripolissa taitaa tosin olla Aidos ja Dike jo tapettu.