Mikä ihmeen pyhitys?

Pyhitys sanaa käytetään Raamatussa ainakin kolmessa merkityksessä.

Noli me tangere ("Älä minuun koske.") Kuva: Rauno Träskelin.

1. Jo tapahtunut pyhitys.
Hepr 10:10-14
Tämän tahdon mukaisesti meidät on pyhitetty ainutkertaisella uhrilla, kun Jeesus Kristus uhrasi oman ruumiinsa. Jokainen pappi seisoo joka päivä toimittamassa jumalanpalvelusta ja uhraa kerran toisensa jälkeen samat uhrit, jotka eivät milloinkaan voi poistaa syntejä.

Kristus sitä vastoin on uhrannut yhden ainoan syntiuhrin ja asettunut pysyvästi istuimelleen Jumalan oikealle puolelle.

Hän odottaa siellä, kunnes hänen vihollisensa pannaan korokkeeksi hänen jalkojensa alle, sillä hän on jo yhdellä ainoalla uhrilla tehnyt pysyvästi täydellisiksi ne, jotka pyhitetään.


1 Kor 1:1-2
Paavali, Jumalan tahdosta Kristuksen Jeesuksen apostoliksi kutsuttu, ja veli Sostenes tervehtivät Korintissa olevaa Jumalan seurakuntaa, Kristuksen Jeesuksen pyhittämiä, Jumalan kutsumia pyhiä sekä kaikkia, jotka eri seuduilla, missä asuvatkin, huutavat avukseen Herramme Jeesuksen Kristuksen nimeä samoin kuin me.


1 Kor 6:11
Tällaisia jotkut teistä olivat ennen, mutta nyt teidät on pesty puhtaiksi ja tehty pyhiksi ja vanhurskaiksi Herran Jeesuksen Kristuksen nimessä ja Jumalamme Hengen voimasta.

2. Sitten seuraa koko elämän kestävä pyhitys, jota kuvataan Raamatussa mm:

1 Tess 4:3-8
Jumalan tahto on, että te pyhitytte. Kavahtakaa siveettömyyttä!

Jokaisen teistä on opittava pitämään ruumiinsa pyhänä ja kunniassa.

Älkää antako sitä himon ja kiihkon valtaan, niin kuin tekevät pakanat, jotka eivät tunne Jumalaa.

Kukaan ei saa pyrkiä hyötymään veljensä kustannuksella. Herra rankaisee kaikesta sellaisesta, niin kuin olemme teille sanoneet ja teroittaneet mieleenne.

Jumala ei näet ole kutsunut meitä elämään synnillistä, vaan pyhää elämää.

Sen tähden se, joka kääntää selkänsä näille ohjeille, ei käännä selkäänsä ihmiselle vaan Jumalalle, joka antaa teihin Pyhän Henkensä.

Room 12:1
Jumalan armahtavaan laupeuteen vedoten kehotan teitä, veljet: Antakaa koko elämänne pyhäksi ja eläväksi, Jumalalle mieluisaksi uhriksi. Näin te palvelette Jumalaa järjellisellä tavalla.


Ilm 22:11
Jumalaton eläköön yhä jumalattomasti, saastainen rypeköön saastassaan, vanhurskas harjoittakoon vanhurskautta ja pyhä edetköön pyhyyden tiellä.


Joh 17:17
Pyhitä heidät totuudellasi. Sinun sanasi on totuus.


1 Tess 5:23
Itse rauhan Jumala pyhittäköön teidät kokonaan ja varjelkoon koko olemuksenne, teidän henkenne, sielunne ja ruumiinne, niin että olette nuhteettomat Herramme Jeesuksen Kristuksen tullessa.


2 Kor 7:1
Rakkaat ystävät! Kun kerran olemme saaneet tällaiset lupaukset, meidän tulee puhdistautua kaikesta ruumiin ja hengen saastaisuudesta ja Jumalaa peläten pyhittää elämämme kokonaan hänelle.

3. Ja lopuksi Kristuksen kaltaisuus, täydellisesti toteutunut pyhitys, jonka saamme osaksemme sitten, kun Herra Jeesus kerran saapuu kirkkaudessaan:
1 Joh 3:2
Rakkaat ystävät, jo nyt me olemme Jumalan lapsia, mutta vielä ei ole käynyt ilmi, mitä meistä tulee. Sen me tiedämme, että kun se käy ilmi, meistä tulee hänen kaltaisiaan, sillä me saamme nähdä hänet sellaisena kuin hän on.


2 Kor 2:18
Me kaikki, jotka kasvot peittämättöminä katselemme Herran kirkkautta kuin kuvastimesta, muutumme saman kirkkauden kaltaisiksi, kirkkaudesta kirkkauteen. Tämän saa aikaan Herra, joka on Henki.


Apt 20:32
Jätän nyt teidät Jumalan ja hänen armonsa sanan haltuun, sen sanan, jossa on voima rakentaa teitä ja antaa perintöosa kaikkien pyhitettyjen joukossa.


1 Piet 1:4-5
Häneltä me saamme perinnön, joka ei turmellu, ei tahraannu eikä kuihdu. Se on varattuna teille taivaissa, ja voimallaan Jumala varjelee teidät uskossa, niin että te saavutatte pelastuksen, joka on valmiina saatettavaksi ilmi lopunaikana.

Ja järjestys todellakin menee siinä järjestyksessä, että ensin on:

"Tämän tahdon mukaisesti meidät on pyhitetty ainutkertaisella uhrilla, kun Jeesus Kristus uhrasi oman ruumiinsa."

Jeesukseen uskova on jo kertakaikkisesti pyhitetty Hänen uhrinsa kautta eli vanhurskautettu. Siihen ei ole kellään mitään lisättävää eikä pois otettavaa. Se on lahjaksi saatu.

Siitä lahjasta seuraa koko elämämme ajan kestävä pyhitys, josta olen usein käyttänyt termiä Jeesuksen seuraaminen tai elämä Kristuksessa, joka on myöskin Hänen hallussaan.

Ja tätä kakkoskohtaa yleensä tarkoitetaan, kun puhutaan pyhityksesta. Jotta asiat eivät menisi niin helposti sekaisin, tuosta ensimmäisestä käytetään useimmiten termiä vanhurskautus.

Ja sitten on vielä se pyhitys, joka tulee osaksemme sitten joskus, jonka ajankohtaa ei kukaan tiedä muu kuin Isä, jolloin lopultakin saavutamme täydellisen Kristuksen kaltaisuuden.

Tämä kakkoskohdan pyhitys tuntuu aiheuttavan monille uskoville hirmusti päänvaivaa.

Ja se lienee sellainen asia, jonka kanssa kovin monet ovat kokeneet hengellistä väkivaltaa.

Se on kuitenkin se leikkauspinta, jossa hengellinen ja maallinen elämämme kohtaavat.

Siinä käydään uskon kamppailumme ja kilvoituksemme. Siis se kilvoitus, joka tapahtuu elämämme todellisuudessa.

Mikä tekee tämän hommelin niin hirmun hankalaksi järkemme ymmärtää, on nämä kummalliset ja melkeinpä toisensa poissulkevat jutut, jotka kuitenkin ovat eämässämme yhtä aikaa olemassa. Uskonelämän paradokseja.


Olemme savea Hänen käsissään:

Jer 18:6
"Enkö minä, Herra, voi tehdä sinulle, Israelin kansa, samalla tavalla kuin tämä savenvalaja savelleen? Katso, niin kuin savi on valajan kädessä, niin sinä, Israelin kansa, olet minun kädessäni.


Ja kuitenkin meillä on suunnattoman suuri aarre:

2 Kor 4:7
Tämä aarre on meillä saviastioissa, jotta nähtäisiin tuon valtavan voiman olevan peräisin Jumalasta eikä meistä itsestämme.

Pelkäämme Jumalaa:

Luuk 12:5
Kuulkaa, ketä teidän tulee pelätä. Pelätkää häntä, jolla on valta sekä tappaa ihminen että syöstä hänet helvettiin. Niin, sanon teille: häntä teidän on pelättävä.


Ja kuitenkin luotamme Häneen:

Ps 13:6
Minä luotan sinun armoosi, saan iloita sinun avustasi. Minä laulan kiitosta Herralle, hän pitää minusta huolen.


Olemme satavarmoja pelastuksestamme:

Room 8:38-39
Olen varma siitä, ettei kuolema eikä elämä, eivät enkelit, eivät henkivallat, ei mikään nykyinen eikä mikään tuleva eivätkä mitkään voimat, ei korkeus eikä syvyys, ei mikään luotu voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta, joka on tullut ilmi Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.


Emmekä kuitenkaan voi olla varmoja:

1 Kor 10:11-12
Nämä tapahtumat ovat varoittavia esimerkkejä, ja ne on kerrottu ojennukseksi meille, joiden osana on elää lopun aikoja. Joka luulee seisovansa, katsokoon, ettei kaadu.

Olemme kunnioitettuja, halveksittuja, paneteltuja ja kiiteltyjä, murheellisia ja iloisia:

2 Kor 6:8, 10 Meitä kunnioitetaan ja halveksitaan, meitä panetellaan ja kiitellään. Meitä pidetään villitsijöinä, mutta me puhumme totta.
[...]
murheellisia mutta aina iloisia. Olemme köyhiä, mutta teemme monia rikkaiksi; meillä ei ole mitään, mutta omistamme kaiken.


Ja huomaa, että Jumala pyhittää meidät kokonaan:

1 Tess 5:23 Itse rauhan Jumala pyhittäköön teidät kokonaan ja varjelkoon koko olemuksenne, teidän henkenne, sielunne ja ruumiinne, niin että olette nuhteettomat Herramme Jeesuksen Kristuksen tullessa


Ja samalla kuitenkin meidän tulee pyhittää elämämme Hänelle:

2 Kor 7:11 Rakkaat ystävät! Kun kerran olemme saaneet tällaiset lupaukset, meidän tulee puhdistautua kaikesta ruumiin ja hengen saastaisuudesta ja Jumalaa peläten pyhittää elämämme kokonaan hänelle.

Mitä kummaa sitten tuo kakkoskohdan pyhitys tarkoittaa?

Mitä jos alkaisi pohtia vaikkapa kolmannen käskyn kautta?

2 Moos 20:8 "Muista pyhittää lepopäivä.