perjantai 28. lokakuuta 2011

Salattu Jumala

Kerran eräs syntymästään saakka sokea kysyi minulta, millaista on keltainen.

Kerroin hänelle, sen olevan lämmintä kuin takasta heijastuva lämpö.

Toinen samanlainen sokea kysyi samaa asiaa. Hänelle kerroin sen olevan kuin Vivaldin Vuodenaikojen "Kesä".

Myöhemmin kuulin näiden kahden sokean kiistelevän keskenään siitä, millaista keltainen on.

Meni aikaa ja toinen sokeista sai näkönsä. Tapasin hänet istuksimasta syksyisessä lehtimetsässä.

Totesin hänelle, että eikö olekin aivan upea tuo keltainen väri (joka ympäröi meitä kaikkialla)?

Sokea vastasi: "Joo on se, juuri juttelin siitä aamulla erään ystäväni kanssa."
Anthony de Mellon tarinaa mukaellen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti