Salattu Elämä

Salattu Herra, valtakunnassasi
ei kuolevainen kestä valoasi,
niin syvä meidät peittää pimeys.
Me kasvojasi, Herra, tunne emme,
se valo, jolla kohtaat sydämemme,
on salattu.

Salattu armopäätös meitä ohjaa.
Sen avaruutta, laupeuden pohjaa
me emme koskaan pysty mittaamaan.
Se, kuinka Isä antoi ainoansa,
Poikansa meille armohelmastansa,
on salaisuus.

Salattu turvakätkö syntiselle
ja pelon painamalle sydämelle,
salattu, horjumaton kallio:
myös minut Jeesus Isän syliin kantaa,
anteeksi synnin juurinensa antaa.
Oi salaisuus.

Salattu ihme uuden syntymämme
päivästä päivään, halki elämämme.
Salattu sisällinen kristitty.
Vaan maailma ei tunne armon lasta,
kun sille uusi luonto Jumalasta
on salattu.

Salattu voima uskonelämässä,
rakkaudessa kaiken kärsivässä,
rukouksessa, joka avun tuo.
Rakkaus, joka katkeruuden voittaa
ja kaunan murtaa, riidan raunioittaa,
on salattu.

Salattu tie, ei viisas siitä tiedä,
se perille voi neuvottoman viedä
ja ontuvaakin ohjaa eteenpäin.
Se taito, joka taidotonta käyttää
ja omat aikeet harhateiksi näyttää,
on salattu.

Salattu suoja, johon Herra peittää,
kun lapsensa hän ahdistuksiin heittää
ja vainon alle, vaaran pimentoon.
Kun sielu yksin jää ja pelkoon nääntyy,
se hoiva, jossa tuska riemuun kääntyy,
on salattu.

Salattu suuri päivä, jolloin kerran
kasvoista kasvoihin saan nähdä Herran,
käyn juhlajoukkoon häntä kiittämään.
On kiire uuteen toivoon nostetulla,
jo tänä päivänä voi Ylkä tulla.
Oi salaisuus.

Virsi 386
Johann Eusebius Schmidt 1714. Suom. Halullisten sieluin hengelliset laulut 1790. Uud. Wilhelmi Malmivaara 1893, Anna-Maija Raittila 1979. Virsikirjaan 1986.

Salattu ihme uuden syntymämme
päivästä päivään, halki elämämme.
Salattu sisällinen kristitty.
Vaan maailma ei tunne armon lasta,
kun sille uusi luonto Jumalasta
on salattu.

Tässä psalmissa 139 kuvataan aivan huikealla tavalla ihmisen yhteyttä Jumalaan.

Siinä tunnustetaan kaiken elämme olevan Hänen käsissään. Ei ole mitään osaa, mistä Hän ei olisi tietoinen.

"Sinä suojaat minua edestä ja takaa, sinä lasket kätesi minun päälleni.

Sinä tiedät kaiken. Se on ihmeellistä, siihen ei ymmärrykseni yllä."

Salattu Jumala!

Ymmärryksemme ei voi yltää Häneen.

Laulunjohtajalle. Daavidin psalmi. Herra, sinä olet minut tutkinut, sinä tunnet minut.

Missä olenkin, minne menenkin, sen sinä tiedät, jo kaukaa sinä näet aikeeni.

Kuljen tai lepään, kaiken olet mitannut, perin pohjin sinä tunnet minun tekemiseni.

Kielelläni ei ole yhtäkään sanaa, jota sinä, Herra, et tuntisi.

Sinä suojaat minua edestä ja takaa, sinä lasket kätesi minun päälleni.

Sinä tiedät kaiken. Se on ihmeellistä, siihen ei ymmärrykseni yllä.

Minne voisin mennä sinun henkesi ulottuvilta, minne voisin paeta sinun edestäsi?

Vaikka nousisin taivaaseen, sinä olet siellä, vaikka tekisin vuoteeni tuonelaan, sielläkin sinä olet.
Vaikka nousisin lentoon aamuruskon siivin tai muuttaisin merten taa, sielläkin sinä minua ohjaat, talutat väkevällä kädelläsi.

Vaikka sanoisin: "Nyt olen pimeyden kätköissä, yö peittää päivän valon", sinulle ei pimeys ole pimeää, vaan yö on sinulle kuin päivänpaiste, pimeys kuin kirkas valo.

Sinä olet luonut minut sisintäni myöten, äitini kohdussa olet minut punonut.

Minä olen ihme, suuri ihme, ja kiitän sinua siitä. Ihmeellisiä ovat sinun tekosi, minä tiedän sen.

Minä olen saanut hahmoni näkymättömissä, muotoni kuin syvällä maan alla, mutta sinulta ei pieninkään luuni ole salassa.

Sinun silmäsi näkivät minut jo idullani, sinun kirjaasi on kaikki kirjoitettu. Ennen kuin olin elänyt päivääkään, olivat kaikki päiväni jo luodut.

Kuinka ylivertaisia ovatkaan sinun suunnitelmasi, Jumala, kuinka valtava onkaan niiden määrä!

Jos yritän niitä laskea, niitä on enemmän kuin on hiekanjyviä. Minä lopetan, mutta tiedän: sinä olet kanssani.

Kunpa surmaisit, Jumala, väärintekijät! Kaikotkaa, murhamiehet!

He ovat sinun vihollisiasi, he vetoavat sinuun valheellisesti ja vannovat väärin sinun nimeesi.

Enkö vihaisi sinun vihollisiasi, Herra, enkö inhoaisi sinun vastustajiasi!

Loputon on vihani heitä kohtaan, he ovat minunkin vihollisiani.

Tutki minut, Jumala, katso sydämeeni. Koettele minua, katso ajatuksiini.

Katso, olenko vieraalla, väärällä tiellä, ja ohjaa minut ikiaikojen tielle.
Ps 139

Kun Jeesus eli täällä maan päällä, saivat Hänet nähneet nähdä Jumalan kirkkautta. "Ja Hänen täyteydestään me kaikki olemme saaneet":



Jeesuksen kuoltua meillä on edelleen Hänen kauttaan yhteys itseensä Isään!


Teidän elämänne on kätkettynä Kristuksen kanssa Jumalassa!

Sillä te olette kuolleet, ja teidän elämänne on kätkettynä Kristuksen kanssa Jumalassa; kun Kristus, meidän elämämme, ilmestyy, silloin tekin hänen kanssaan ilmestytte kirkkaudessa.
Kol 3:3-4

Ja Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme, ja me katselimme hänen kirkkauttansa, senkaltaista kirkkautta, kuin ainokaisella Pojalla on Isältä; ja hän oli täynnä armoa ja totuutta.

Johannes todisti hänestä ja huusi sanoen: "Tämä on se, josta minä sanoin: se, joka minun jälkeeni tulee, on ollut minun edelläni, sillä hän on ollut ennen kuin minä."

Ja hänen täyteydestään me kaikki olemme saaneet, ja armoa armon päälle.

Sillä laki on annettu Mooseksen kautta; armo ja totuus on tullut Jeesuksen Kristuksen kautta.

Ei kukaan ole Jumalaa milloinkaan nähnyt; ainokainen Poika, joka on Isän helmassa, on hänet ilmoittanut.
Joh 1:14-18

Meillä monilla on tarkka tieto ja ymmärrys siitä, millaista on oikeanlainen pelastava usko ja millaista se ei ole. Olemme ehkä ikämme kuulleet suroissa siitä kerrottavan, tai olemme oppineet siitä kirkossa tai vaikkapa Lutheria tai jotain muuta kirkkoisää lukemalla.

Vaan sillä ei ole juuri merkitystä, kun Hän kutsuu sinua ihan oikeasti seuraajakseen.

"Seuraa minua!" on Hänen kutsunsa.

Kun sinun kohdallesi tulee tuo kutsu, voi mieleesi tulla monenlaisia esteitä:

"Herra, salli minun ensin käydä hautaamassa isäni". Matt 8:22 Joka rakastaa isäänsä taikka äitiänsä enemmän kuin minua, se ei ole minulle sovelias; ja joka rakastaa poikaansa taikka tytärtänsä enemmän kuin minua, se ei ole minulle sovelias; ja joka ei ota ristiänsä ja seuraa minua, se ei ole minulle sovelias.

Joka löytää elämänsä, kadottaa sen; ja joka kadottaa elämänsä minun tähteni, hän löytää sen.
Matt 11:37-39

Matt. 19:21 Ja saatat miettiä seurauksia:


Monenlaista tietoa meillä voi olla tietoa Jumalasta, tietoa Kristuksen lunastustyöstä ja tietoa Raamatusta. Tietoa uskonkappaleista, tietoa tunnustuskirjoista, ...

Vaan mikään tieto ei luo uskoa.

Uskon voi saada vain lahjaksi.

Seppä Högmanin sanotaan Ruotsalaisen paavolle sanoneen:

"Yksi sinulta puuttuu ja sen mukana kaikki - Kristuksen sisällinen tunteminen."

Salattu Elämä!

Jota ei maailma tunne. Eikä sellainen hurskaus, joka perustuu johonkin omaan rakennelmaan, oli se mikä tahansa ja kuinka hurskas rakennelma tahansa.

Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: kun olit nuori, niin sinä vyötit itsesi ja kuljit, minne tahdoit; mutta kun vanhenet, niin sinä ojennat kätesi, ja sinut vyöttää toinen ja vie sinut, minne et tahdo."
Mutta sen hän sanoi antaakseen tietää, minkäkaltaisella kuolemalla Pietari oli kirkastava Jumalaa. Ja tämän sanottuaan hän lausui hänelle: "Seuraa minua".
Joh 21:18-19

Jeesus sanoi hänelle: "Jos tahdot olla täydellinen, niin mene, myy, mitä sinulla on, ja anna köyhille, niin sinulla on oleva aarre taivaissa; ja tule ja seuraa minua".

"Armo ja rauha lisääntyköön teille Jumalan ja meidän Herramme Jeesuksen tuntemisen kautta."

Simeon Pietari, Jeesuksen Kristuksen palvelija ja apostoli, niille, jotka ovat saaneet yhtä kalliin uskon kuin mekin meidän Jumalamme ja Vapahtajan Jeesuksen Kristuksen vanhurskaudessa.

Armo ja rauha lisääntyköön teille Jumalan ja meidän Herramme Jeesuksen tuntemisen kautta.

Koska hänen jumalallinen voimansa on lahjoittanut meille kaiken, mikä elämään ja jumalisuuteen tarvitaan, hänen tuntemisensa kautta, joka on kutsunut meidät kirkkaudellaan ja täydellisyydellään, joiden kautta hän on lahjoittanut meille kalliit ja mitä suurimmat lupaukset, että te niiden kautta tulisitte jumalallisesta luonnosta osallisiksi ja pelastuisitte siitä turmeluksesta, joka maailmassa himojen tähden vallitsee, niin pyrkikää juuri sentähden kaikella ahkeruudella osoittamaan uskossanne avuja, avuissa ymmärtäväisyyttä, ymmärtäväisyydessä itsenne hillitsemistä, itsenne hillitsemisessä kärsivällisyyttä, kärsivällisyydessä jumalisuutta, jumalisuudessa veljellistä rakkautta, veljellisessä rakkaudessa yhteistä rakkautta.

Sillä jos teillä on nämä ja ne yhä enenevät, niin ne eivät salli teidän olla toimettomia eikä hedelmättömiä meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen tuntemisessa.

Jolla sitävastoin ei niitä ole, se on sokea, likinäköinen, on unhottanut puhdistuneensa entisistä synneistänsä.
2 Piet 1:1-9

Jumalan ja meidän Herramme Jeesuksen tuntemisen kautta

"Koska hänen jumalallinen voimansa on lahjoittanut meille kaiken, mikä elämään ja jumalisuuteen tarvitaan, hänen tuntemisensa kautta, joka on kutsunut meidät kirkkaudellaan ja täydellisyydellään, joiden kautta hän on lahjoittanut meille kalliit ja mitä suurimmat lupaukset, että te niiden kautta tulisitte jumalallisesta luonnosta osallisiksi"

hänen tuntemisensa kautta

"...niin pyrkikää juuri sentähden kaikella ahkeruudella osoittamaan uskossanne avuja..."

Pyrkikää osoittamaan niitä avuja...!

"Sillä jos teillä on nämä ja ne yhä enenevät, niin ne eivät salli teidän olla toimettomia eikä hedelmättömiä meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen tuntemisessa."


jos ... ne eivät salli


"Jolla sitävastoin ei niitä ole, se on sokea, likinäköinen, on unhottanut puhdistuneensa entisistä synneistänsä."


Eikö olekin jännää tekstiä?

Hänen tuntemisensa kautta...
...osallisia jumalallisesta luonnosta...
Pyrkikää osoittamaan...
...
...

Kun siis olemme Kristuksessa, on Jumalan luonto osa meitä!

Silloin et vaella omin voimin, vaan sinussa on tuo salattu Elämä, Jumalan luonto.

Tätä saattaa joku kuvitella omaksi hurskaudeksi ja omin voimin tehdyksi uskonnon suorittamiseksi ja Jumalan hyvittämiseksi.

Se on suuri salaisuus!

Annatko sinä tilaa Jumalan luonnolle enetä sinussa? Onko Hänellä tilaa sydämessäsi, vai täytätkö sydämesi oppimillasi opinkappaleilla?

Tämä meissä oleva Kristus, on se, jonka kautta myös koemme Pyhien yhteyden. Oli uskonsuunta tai seurakunta mikä tahansa, on jännittävää se, kun pääsee kokemaan, miten Hänen omansa tuntevat toisensa.

Niin. Mites sitten, kun kuitenkin sanotaan, että yksin armosta olemme pelastettu, eikä tekojemme tähden?

Tässä kohtaa monella menee pahasti sekaisin pelastus ja Jeesuksen seuraaminen; vanhurskautus ja pyhitys.

Samasta asiasta puhuu Jaakob:

Samoin uskokin, jos sillä ei ole tekoja, on itsessään kuollut.

Joku ehkä sanoo: "Sinulla on usko, ja minulla on teot"; näytä sinä minulle uskosi ilman tekoja, niin minä teoistani näytän sinulle uskon.

Sinä uskot, että Jumala on yksi. Siinä teet oikein; riivaajatkin sen uskovat ja vapisevat.

Mutta tahdotko tietää, sinä turha ihminen, että usko ilman tekoja on voimaton?

Eikö Aabraham, meidän isämme, tullut vanhurskaaksi teoista, kun vei poikansa Iisakin uhrialttarille?

Sinä näet, että usko vaikutti hänen tekojensa mukana, ja teoista usko tuli täydelliseksi; ja niin toteutui Raamatun sana: "Aabraham uskoi Jumalaa, ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi", ja häntä sanottiin Jumalan ystäväksi.

Te näette, että ihminen tulee vanhurskaaksi teoista eikä ainoastaan uskosta.

Eikö samoin myös portto Raahab tullut vanhurskaaksi teoista, kun hän otti lähettiläät luokseen ja päästi heidät toista tietä pois?

Sillä niinkuin ruumis ilman henkeä on kuollut, niin myös usko ilman tekoja on kuollut.
Jaak 2:17-26

Inhimillinen ymmärrys sanoo, että se, joka pyrkii tekemään hyviä tekoja, pyrkii ansaitsemaan pelastustaan ja sovittamaan itsensä Jumalan kanssa.

Ja ihminen joka tekee pahoja tekoja on paha.

Tässä ei jää sellaisen hurskausajattelun omaavalle oikeastaan mitään saumaa, muuta kuin sanoa, että hän tekee hyvät tekonsa "uskon kautta", eli uskoo tekevänsä hyviä tekoja. Eikös vain.

Ja tähän johtaa se, kun koetamme yrittää puristaa Jumalan oman ymmärryksemme kokoiseksi.

Pietari ei sano niin. Vaan Pietari sanoo, että se joka tekee hyviä tekoja, elää Jeesuksen Kristuksen tuntemisessa.

Ja sellainen joka ei tee hyviä tekoja, on sokea. Elää siis pimeydessä.

Jännästi tähän valo-pimeysteemaan sopii Jeesuksen omat sanat:



Hedelmät kertovat, ettei ole vielä tuota seppä Hedmanin kyselemää Jeesuksen Kristuksen sisällistä tuntemista. Vaan on vielä sokea, vaikka uskoisikin Häneen. Vaan ei ole ehkä uskaltautunut vielä lähteä seuraajaksi. Ei ole vielä antanut sydämessään tilaa Hänen enetä.

Minä olen tullut valkeudeksi maailmaan, ettei yksikään, joka minuun uskoo, jäisi pimeyteen.

Ja jos joku kuulee minun sanani eikä niitä noudata, niin häntä en minä tuomitse; sillä en minä ole tullut maailmaa tuomitsemaan, vaan pelastamaan maailman.
Joh 10:46-47

Sillä jos teillä on nämä ja ne yhä enenevät, niin ne eivät salli teidän olla toimettomia eikä hedelmättömiä meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen tuntemisessa.

Jolla sitävastoin ei niitä ole, se on sokea, likinäköinen, on unhottanut puhdistuneensa entisistä synneistänsä.
2 Piet 1:1-9

Sillä armosta te olette pelastetut uskon kautta, ette itsenne kautta - se on Jumalan lahja - ette tekojen kautta, ettei kukaan kerskaisi.

Sillä me olemme hänen tekonsa, luodut Kristuksessa Jeesuksessa hyviä töitä varten, jotka Jumala on edeltäpäin valmistanut, että me niissä vaeltaisimme.
Ef 2:8-10

Pietari jatkaa huikealla tavalla:


..."sillä näin teille runsain määrin tarjotaan pääsy meidän Herramme ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen iankaikkiseen valtakuntaan."


Runsain määrin!!

Ei siis mitenkään just just!

Pyrkikää sentähden, veljet, sitä enemmän tekemään kutsumisenne ja valitsemisenne lujaksi; sillä jos sen teette, ette koskaan lankea; sillä näin teille runsain määrin tarjotaan pääsy meidän Herramme ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen iankaikkiseen valtakuntaan.
2 Piet 1:10-11

Paavali kirjoittaa tästä:

Jokainen tekomme punnitaan ja tuomitaan.


Kaikkien meidän pitää ilmestyä tuomioistuimen eteen.

Ei sieltä jää pois kukaan Häneen uskovakaan.

Jos rakennuksesi perusta on Kristus, oli rakennuksesi sitten oljista, laudoista tai kivesta, pelastut. Vaan rakennuksesi koetellaan tulessa.

Sillä kaikkien meidän pitää ilmestymän Kristuksen tuomioistuimen eteen, että kukin saisi sen mukaan, kuin hän ruumiissa ollessaan on tehnyt, joko hyvää tai pahaa.
2 Kor 5:10

Sillä muuta perustusta ei kukaan voi panna, kuin mikä pantu on, ja se on Jeesus Kristus.

Mutta jos joku rakentaa tälle perustukselle, rakensipa kullasta, hopeasta, jalokivistä, puusta, heinistä tai oljista, niin kunkin teko on tuleva näkyviin; sillä sen on saattava ilmi se päivä, joka tulessa ilmestyy, ja tuli on koetteleva, minkälainen kunkin teko on.

Jos jonkun tekemä rakennus kestää, on hän saava palkan; mutta jos jonkun tekemä palaa, joutuu hän vahinkoon; mutta hän itse on pelastuva, kuitenkin ikäänkuin tulen läpi.
1 Kor 311-14

Yksikään teko, jonka olet armossaan saanut Hänen kunniakseen tehdä, ei ole turha!

Vaan entä, jos Herra on sinua kutsunut vaikkapa turuille ja toreille julistamaan, kutsumaan kärsiviä luokseen, lohduttamaan, kantamaan lähimmäistesi taakkoja, laulamaan, soittamaan, Hänen kunniakseen.

Ja sinä vastaatkin, että sinä pelastut ilman tekoja ja sinun ei tarvitse tehdä mitään, omaa vanhurskautta ja oman kunnian tavoittelua sellainen.

Olet saanut monenlaisia lahjoja, auttamisen, musiikin, taiteen, tiedon, viisauden, lohdutuksen lahjoja. Ja piilotat talenttisi ja kaivat sen sitten nenäliinan kulmasta hoitamattomana, kehittämättömänä ja käyttämättömänä esiin, kun Hän saapuu kirkkaudessaan?

Tule Hänen eteensä tyhjänä, ilman omaa ymmärtämistäsi, miten tämä pelastumishommeli menee, ja pyydä Häntä tulemaan sinun elämäsi Herraksi.

Pyydä Häntä ottamaan elämäsi ohjat, mihin Hän sinut viekin.

Se ei ole aina kivaa, eikä se ole kunniassa kulkemista, siinä ei nimittäin ole ollenkaan kyse sinun kunniastasi tai oikeassa olemisestasi.

Vaan kaikki on Hänen kunniakseen.

Ilolla ja riemulla!

Hänen seuraamisensa ei rypistä nassua happamaksi, vaikka tiensä kulkeekin väliin kärsimyksen alhoissa.

Kun Hän on seurana se on Elämää!

Salattua elämää!

Jota ei maailma tunne eikä tunnista.

Luulee omaksi uskonnollisuudeksi.

Salattu voima uskonelämässä,
rakkaudessa kaiken kärsivässä,
rukouksessa, joka avun tuo.
Rakkaus, joka katkeruuden voittaa
ja kaunan murtaa, riidan raunioittaa,
on salattu.